Viimeisiä viedään

Joulunaika on yleensä iloista aikaa ja ihmiset osaavat ottaa iisisti, koska on jotain mitä odottaa, eniten varmaan aikuiset odottavat huilaustaukoa kiireisen syksyn jälkeen. Koulussa on tehty viimeisiä puuttuvia sivuja tehtäväkirjoista, tehty jouluaiheisia askarteluja sekä harjoiteltu joulukonserttia varten. Yllättävää ehkä, että lapsilla on joka viikko musiikintunti ja olen ollut mukana tunneilla. Lapset lähinnä laulavat youtuben tahtiin ja juoksentelevat ympäri luokkaa.. Jotenkin vierasta minulle, koska olen tottunut siihen, että lauletaan lastenlauluja esimerkiksi pianon  säestyksellä ja lapset saavat harjoitella erilaisten instrumenttien soittamista. Yleensä pienillä lapsilla instrumentit voivat olla yksinkertainen marakassi tai kapulat, jos koululla ei ole instrumentteja, niitä olisi myös helppo tehdä itse. Opettajana on Maltalla jonkunlaista laulu-uraa tehnyt nainen, jolla on upea lauluääni ja säestystä ei tarvittaisi mielestäni ollenkaan, jos itsekin olen laulattanut lapsia ilman taustamusiikkia, niin hän jos joku pystyisi siihen. Olemme kuitenkin menneet tietokoneen avulla ja kuunnelleet rallatuksia Youtubesta, enkä ole viitsinyt sen enempää kyseenalaistaa. Oletin silti, että konsertissa joku säestäisi pianolla, mutta laulu kuului sielläkin taustalla ja lapset lauloivat sen mukana. Opettajilla ei ole laskettu työpäivään oppituntien suunittelua, joten se olisi tehtävä kotona omalla ajalla tai sitten improvisoitava. Uskon, että useammat valitsevat jälkimmäisen, sillä varsinkaan musiikin tunteja ei varmasti ole suunniteltu etukäteen.

Viimeisinä päivinä olen saanut enemmän vastuuta, joka toisaalta on hyvä asia ja olin tilanteissa joissa jouduin opettamaan itse ja improvisoin aika paljon. Perjantaina opettaja ilmoitti olevansa sairaana ja ajattelin, että varmasti joku toinen opettaja tulee sijaistamaan häntä, mutta ketään ei kuulunut, joten tajusin olevani koko päivän luokan kanssa yksin. Opettaja laittoi minulle henkilökohtaisesti viestiä aamulla, joten vähän aavistin, että niin saattaisi käydä joten tajusin ottaa läppärini mukaan. Lapset tietysti olivat hämillään siitä, että olinkin yksin heidän kanssaan, mutta etenimme lukujärjestyksen mukaan ja näytin opetusvideoita läppäriltäni. Ja kaiken oleellisen jälkeen pystyimme fiilistelemään joulua ja katsoimme lyhyen elokuvan. Oppilaat kuitenkin ovat tottuneet minuun joten he kuuntelivat ja mitään järjetöntä kaaosta ei ollut. Oltuani päivän lasten kanssa yksin, olin todella väsynyt ja ääni käheänä. Luokalla on ainoastaan 11 lasta, mutta en todellakaan ole tottunut olemaan yksin näin monen lapsen kanssa ja vielä opettamaan heille. Onneksi kyseessä on ekaluokkalaiset ja oppiaineet kuten matematiikka ja englanti ovat suhteellisen helppoja minulle. Harjoittelimme numeroita, muotoja ja kirjaimia. Maanantaina opettaja oli jälleen paikalla ja olin iloinen siitä, kunnes hän kertoi olevansa koko päivän harjoittelemassa konserttia varten, sillä hän on konsertissa juontajana. Sama siis toistui, mutta tällä kertaa olimme osan päivästä harjoittelemassa. Päivän päätteeksi annoin lapsille ja opettajalle pienet lahjat ja itsekin sain pari lahjaa.

Tiistaina oli paljon odotettu joulukonsertti ja tehtävänäni oli olla ”oman luokkani” kanssa ja huolehtia heidät lavalle. Olimme kahden harjoittelijan kanssa yläkatsomossa ja tehtävämme oli pitää kaksi ekaluokkaa kasassa. Esitykset olivat hauskoja, uskoakseni opiskelijat ovat saaneet itse olla paljon suunnittelussa mukana. Ekaluokkalaiset esiintyivät ensimmäisinä ja melkein itku tuli, kun näin heidät kaikki tontuiksi pukeutuneina lavalla. Lopuksi kaikki koululaiset ja opettajat menivät lavalle ja lauloimme yhdessä joululaulun. Konsertin jälkeen sanoin heipat ihanille pikkukoululaisille ja opettajalle. Opettajan kanssa siinä hetki juteltiin ja kyllä tuli pieni itkukin, odotin tältä reissulta paljon, mutta on kyllä harjoittelun ja tapaamieni ihmisten suhteen ylittänyt täysin odotukseni.

Malta on ollut huikea kokemus. Työpaikka ylitti odotukseni, lapset ja opettaja ottivat minut hyvin vastaan ja opettaja arvosti minua todella todella paljon, kuten minä myös häntä. Koulusysteemi poikkeaa monella tapaa suomalaisesta ja asiat ovat monelta osin suurpiirteisiä ja vähän sinne päin. Ravitsemus lähinnä sen takia, että ruoka ei ole kaikilla sama kuten meillä Suomessa. Suomessa jokainen saa lounaaksi monipuolista, ravitsemussuositusten mukaista ruokaa, jota itse en osannut lapsena ehkä niin arvostaa, mutta nyt ymmärrän sen tärkeyden ja katsoin kauhulla osalle lapsista pakattuja eväitä. Suklaacookieita, nutellaleipiä, sipsejä ja mehua. Myös liikunta ja musiikki ovat kaukana suomalaisesta ja Suomessakin varmaan kehittämistä löytyy, mutta Maltaan verrattuna olemme kyllä huippuja. Olen itse iloinen siitä, että olen saanut olla lapsi ja leikkiä päiväkodissa, juosta pihalla ja olla luova sekä aloittaa koulun 7-vuotiaana. 4-5 –vuotiaat ovat yksinkertaisesti mielestäni liian nuoria koulunpenkille, koska he kirjaimellisesti ovat koulunpenkillä koko päivän. Yksi tauko päivän aikana ja koulupäivät eivät sisällä leikkiä. Tykkään itse paljon kuviksesta, koska olen vasta peruskouluvuosien jälkeen tajunnut, että taide ei tarkoita sitä, että täytyy osata täydellisesti piirtää mallista. Eikä se tarkoita sitä, että jokaisen oppilaan työn täytyisi olla keskenään identtisiä, luovuus ei tarkoita sitä. Kenties tämä on asia joka eniten kirpaisi, koska lapset eivät saaneet tehdä töitään kokonaan itse ja näin tilanteen jossa luokan nuorin tyttö oli liimannut joulukorttiin joulukuusen väärinpäin ja se heitettiin roskiin, koska olisi noloa näyttää sellainen vanhemmille. Olen iloinen, että sain toteuttaa askartelua ja olin todistamassa, kun lapset oppivat käyttämään saksia itse ja annoin heidän tehdä työt itse. Olin heistä suunnattoman ylpeä ja oli ihana nähdä miten innoissaan he olivat.

Future Focus eli organisaatio jonka kautta tulin tänne työharjoitteluun on ollut suurin pettymys koko matkassa. Luulisi organisaation joka järjestää opiskelijoille harjoittelupaikkoja, kielikursseja sekä asuntoja, ajattelevan opiskelijoiden budjettia ja opiskelijoiden tavoitteita. Heille lähetetään iso pino papereita joissa mainitaan tavoitteet ja minkälaista paikkaa haetaan, mutta puhuttuani useamman Future focusin asiakkaan kanssa on epäselvää lukevatkohan he koskaan todellisuudessa papereita. (Toistan nyt hiukan itseäni, mutta mielestäni tämä on oleellinen tieto heille jotka suunnittelevat työharjoittelua Maltalla.) Maksoin organisaatiolle 200€ siitä, että he järjestävät minulle harjoittelupaikan ja asunnon sekä ovat apunani kaikessa harjoitteluun ja asumiseen liittyvässä. Palveluun kuuluu myös tapaamiset Future focusin toimistolla ennen harjoittelun alkamista, kerran harjoittelun aikana ja siellä käydään läpi miten harjoittelu on sujunut ja on mahdollista antaa palautetta. Sekä yksi tapaaminen ihan loppusuoralla, jossa käydään läpi harjoittelu ja asuminen kokonaisuudessaan. Ensimmäisellä tapaamisella minuun luvattiin olla yhteyksissä sähköpostitse ja silloin annettaisiin ajat tapaamisiin. Viime viikolla kyselin tapaamisia ja minulle sanottiin, että ”Dear Jasmin voit tulla käymään toimistolla milloin tahansa”. Perjantaina kävin toimistolla ja paikalla ollut nainen sanoi, että en voi tulla milloin vain, vaadin kuitenkin saada leimat papereihin ja sain leimat, mutta tapaamisista ei ole edelleenkään kuulunut.

Future Focusilta vuokraamani huone maksaa 540€ kuukaudessa, jaan suihkun, keittiön, WC:n ja olohuoneen 9 muun ihmisen kanssa. Sama huone on airbnb:ssä 250€. Asunnossa luvattiin olevan toimiva internet yhteys koko talossa, mutta internet lakkasi toimimasta huoneissa 3 viikkoa sitten, eikä lukuisista yhteydenotoista huolimatta asiaa ole korjattu. Huoneet ovat pitkällä käytävällä josta on palanut kaikki lamput ja iltaisin taskulamppu on kova juttu. Välillä suihkusta ei tule lämmintä vettä. Nämä ovat pari asiaa, mutta lista on pitkä. Maksoin siis Future Focusille yhteensä yli 950€, kuuden viikon harjoittelusta. Harjoittelupaikkani kuten moni muukin organisaation suosimista harjoittelupaikoista ovat samassa omistuksessa kuin itse organisaatio. Olen tehnyt paljon töitä sekä sijaistanut opettajaa ilmaisiksi. He myös sanoivat, että ei ole mahdollista saada opiskelija/paikallista bussilippua, vaan täytyy maksaa turisti hinta eli 21€/viikko, eli olen maksanut bussilipuista nyt yli 120€ ja sain vasta tietää, että netissä voi täyttää hakemuksen ja saada bussilippu noin 20-25€/kuukausi. Koen, että 200€ on WC-pöntöstä vedettyä rahaa ja koko organisaatio on vain bisnes jonka tarkoituksena on lypsätä opiskelijoilta rahaa. En voi suositella Future Focusia kenellekkään ja aion lähettää heille pitkän sähköpostin, jossa kerron heille mielipiteeni heidän toiminnastaan!

Jos suunnittelet harjoittelua Maltalla, suosittelen olemaan suoraan yhteyksissä työpaikkoihin ja etsimään asuntoa airbnb:stä, sillä tulet pääsemään paljon halvemmalla ja ainakaan Future focusista ei ole ollut monellekkaan muuta kuin haittaa. Muista myös täyttää netissä bussilippua varten hakemus, koska muuten maksat moninkertaisen hinnan bussilipuista, niin kuin minä tein.

Ihanaa palata Suomeen, mutta ihania tapaamiania ihmisiä tulee kyllä ikävä. Maltalle tulen varmasti uudestaan, mutta ensi kerralla lomailemaan ja varmasti kesällä.

Goodbye Malta,

<3 Jasmin