Ensimmäinen työviikko, marsaxlokk ja muita fiiliksiä

Maanantaina menin Future Focusin toimistolle sovittuun tapaamiseen ja olin valmistautunut aloittamaan työharjoittelun. Tapaamisessa kävimme läpi asuntolan sääntöjä, sain pienen tietopaketin Maltasta ja harjoittelupaikaksi vahvistui kansainvälinen yksityiskoulu, jossa onnekseni opetuskielenä olisi englanti. Tapaamisen jälkeen selvisikin, että itse työ alkaa seuraavana päivänä. Lähdimme siis oitis ulos nauttimaan auringosta.

Tiistaina aloitin harjoittelun koululla ja olisin seuraavat kuusi viikkoa ekaluokkalaisten kanssa, tosin Maltalla koulu aloitetaan jo 5 vuotiaana eli lapset olivat silmissäni erittäin pieniä koululaisiksi, ja osa heistä oli vielä 4-vuotiaita. Luokassa on 11 lasta ja heillä on maltalais-amerikkalainen opettaja, joka puhuu erittäin selkeästi englantia ja sain hänestä todella mukavan ensivaikutelman. Koko luokka otti minut vastaan paremmin kuin olisin koskaan voinut toivoa. Ensimmäisenä päivänäni luokassa oli viimeistä päivää työharjoittelija joka oli sattumalta myös suomalainen ja sain häneltä todella paljon hyviä vinkkejä ja hahmotelmaa talontavoista tulevaan harjoitteluun. Ensimmäinen päivä meni oikeastaan systeemin sisäistämiseen ja lasten nimien harjoitteluun, 11 lasta ja kaikki olivat jostain muualta kuin Maltalta, mutta opin nimet kahdessa päivässä, joka on minulle poikkeuksellista. Lapset tulevat joka aamu koululle 7.45 ja tunnit aloitetaan tasan kahdeksalta, koulu loppuu 13.30. Osa jatkaa vielä ”homework clubiin”, joka nimensä mukaan on läksykerho eikä niinkään samanlainen kuin Suomessa koululaisille järjestetty iltapäiväkerho joka pitää sisällään myös vapaata toimintaa. Lapset tekevät siellä joko läksyjä tai antavat muille työrauhan, eli istuminen jatkuu eikä leikkiminen ole tietääkseni sallittua, jotta muilla olisi työrauha. Kiinnitin jo tämän ensimmäisen vajaan viikon aikana huomiota moneen asiaan, jotka ovat toisin kuin meillä Suomessa ja asioihin jotka voisi mielestäni tehdä eri tavalla, jotta ne palvelisivat paremmin 5-vuotiaiden tarpeita. Jos vanhempien on esimerkiksi aloitettava työt aikaisemmin, lapsilla on mahdollisuus tulla kouluun ennen tuntien alkamista. Yksi lapsista aloittaakin päivänsä jo 5.30 ja osallistuu oppituntien jälkeen myös läksykerhoon ja lähtee koululta vasta 17.30. Kyseinen lapsi onkin suurimman osan ajasta todella levoton ja se vaikuttaa opetukseen päivittäin. Itse opetus kestää siis viisi ja puoli tuntia joka päivä sisältäen 15 minuutin lounastauon sekä yhden 15 minuutin tauon joka vietetään joko pihalla tai käytävillä juosten. Eli oppilaat siis kirjaimellisesti kiljuvat ja juoksevat 15 minuuttia ja purkavat energiaa, mitään virikkeitä tai sääntöjä tauoilla ei ole. Jokaisella oppilaalla on omat eväät jotka syödään lounastauolla, koska koulumaksu ei sisällä lounasta. Ruoka on ehdottomasti asia johon kiinnitin ihan ensimmäisenä huomiota! Koska ruoka ei tule koulusta se voi olla ihan mitä tahansa, riippuen mitä huoltajat ovat lapsilleen pakanneet. Joidenkin eväät ovat terveellisiä ja monipuolisia, mutta osalla ei lähelläkään sitä. Esimerkkinä oppilas jonka eväsrasiassa on päivittäin suklaakeksi, pieni määrä perunalastuja, kaksi venhäleipä siivua joiden välissä on suklaata sekä ruokajuomana pillimehu. Oppilas on aina loppupäivästä levoton eikä jaksaisi millään keskittyä ja en oikeastaan ihmettele, jos syö lounaaksi tuollaisen setin joka päivä. . Huoltajille on kuulemma lähetetty ohjeita eväiden sisällöstä, mutta toisaalta koulu on kansainvälinen ja ihmisillä on omat ruokailutottumuksensa… Koulu on yksityinen ja yhden oppilaan vuoden mittaiset koulukustannukset ovat 5000€. En ole vielä muistanut kysyä tarvitseeko oppilaiden maksaa lisäksi koulupuvut ja koulun logolla varustetut reput, koska heillä on ne kuitenkin oltava.

Opettaja on aloittanut työskentelyn kyseisessä koulussa vasta tänä vuonna ja hän on myös kiinnittänyt samoihin asioihin huomiota kuin minä. Opettajilla ei ole juuri työajalla aikaa suunnitella tulevia oppitunteja, joten ainakin tämä kyseinen opettaja kertoi suunnittelevansa tunteja omalla ajallaan kotona. Hän myös ostaa joskus omilla rahoillaan materiaaleja, koska koulussa niitä on niin vähän. Opettajat ovat onneksi luovia ja keksivät ideoita kierrätysmateriaaleista ja ainakin tämä opettaja antaa selvästi kaikkensa ja lapset saavat hyvää opetusta. 5-vuotiaiden kanssa tiukassa aikataulussa pysyttäytyminen on haastavaa, tunnit kestävät yleensä noin 35 minuuttia, mutta välissä ei ole taukoja ja sähläämiseen menee paljon aikaa. Lapset ovat pieniä eivätkä ole vielä tottuneet olemaan pitkiä aikoja aloillaan. Itse näkisin näin pienten kohdalla parempana, jos osa päivästä olisi vapaata leikkiä tai edes ettei lukujärjestys olisi niin tiukka. Oppilailla on päivittäin seitsemän erillistä oppituntia joista yksi on lisäksi tuplatunti. Kerron oppituntien sisällöistä lisää myöhemmässä vaiheessa, kun olen ensin itse päässyt kunnolla sisälle.

Lapset ovat ihania ja uskon saavani tästä harjoittelusta todella paljon irti, jos ei muuta niin ainakin kielikylpynä tämä kokemus on oikein toimiva. Olen jo nyt päässyt olemaan mukana ryhmän ohjauksessa, auttanut lapsia tehtävissä eli olen luokassa kouluavustajan roolissa. Kysyin alustavasti saanko suunnitella lapsille jonkun kädentaitoihin liittyvän tehtävän. Opettaja sanoi heillä olevan opetussuunnitelma jota noudattavat, mutta hän oli keskustellut toisen ryhmän opettajan kanssa ja olivat molemmat sitä mieltä että, jos sisällöstä sovitaan etukäteen, niin se kyllä sopii. Etukäteen vähän jännittää, koska olen nähnyt yhden askartelun toteutusta ja katsellut seinillä olevia töitä ja näyttäisi vähän siltiä, että opettajat tekevät osan töistä oppilaiden puolesta ilmeisesti siksi että lopputulos olisi ”oikeanlainen”. En kyllä itse ajatellut tehdä mitään heidän puolestaan, mutta katsotaan :D
 Rankka viikko takana, mutta onneksi on viikonloppu ja  Ms. Jasmin aikoo kyllä nyt levätä ja ladata akkuja taas tulevaa viikkoa varten.

   Luokkahuone

 

   

Ennen edellä mainittua ahertamista kävimme Mintun kanssa edellisenä sunnuntaina Marsaxlokkissa kalamarkkinoilla. Itse tykkään matkustaessani ulkomaille käydä paikallisilla markkinoilla ja toreilla, koska niissä on aina jos jonkin näköistä paikallista tilpehööriä, kippoa, kuppia ja syötävää. Saavuimme markkinoille noin yhden aikaan päivällä ehkä vähän myöhemmin kuin olimme alun perin suunnitelleet. Ajattelimme sen olevan hyvä ajoitus, mutta kauppiaat olivat jo vähitellen alkaneet keräämään tavaroitaan kasaan, mutta ehdimme hyvin kiertää markkinat ja matkaan tarttui ihania oliiveja ja fetajuustoa. Suosittelen menemään markkinoille 11-12 aikaan niin ei tule kiireen tunnetta. Ajattelimme myös maistaa kalaa ja mereneläviä joita myös paikalliset tulevat varta vasten markkinoille nauttimaan. Ravintoloita oli sivukadulla vaikka kuinka, ne olivat vierivieressä ja välillä pohdittiin, että mikä ruokalista on minkäkin ravintolan. Toisaalta ruokalistojen sisältö ei vaihdellut kovasti. Tilasimme kahdelle hengelle tarkoitetun ”kalalautasen” joka piti sisällään rapuja, mustekalaa, paikallista kalaa ja simpukoita. Itse pidin eniten simpukoista, muuten merenelävät olivat niukasti maustettuja ja emme pitäneet ruokaa mitenkään erityisenä. Ruokajuomaksi halusin maistaa paikallista limpparia Kinnietä, jota olen nähnyt paikallisten kantavan pullotolkulla marketeista. Kinnie on varmasti mielipiteitä jakava, yrttinen, mausteinen ja sitruksinen juoma. Itse pidin siitä kovasti ja suosittelen ehdottomasti maistamaan. Markkinat olivat näkemisen arvoiset sekä ihanat värikkäät veneet mahdollistivat hienot matkamuisto kuvat.

Julkisilla liikkuminen, ruuhkabusseihin rynniminen sekä aikataulujen lukeminen alkaa jo luonnistumaan, myös arki täällä on lähtenyt käyntiin ja päivät menevät nopeasti. Vielä on paljon nähtävää ja koettavaa, mutta onneksi ei ole kiire ja välillä voi huilia rauhassa, onhan tässä vielä muutama viikko aikaa. Näillä mennään.

<3  Ms. Jasmin 

                                          Marsaxlokk

                                          Marsaxlokk kirkko

                                                    Ihania oliiveja!

Paikallinen feta oli positiivinen yllätys.

                                                    Virkistävä paikallinen Kinnie limppari.

                                                    Lounasta Marsaxlokkissa.

Maistelimme myös paikallista lämmintä mulled winea St. Juliansissa,  joka muistuttaa vähän meidän jouluista glögiä. Tämä oli hiukan mausteisempaa, mutta ihan jees. Ystävällinen myyjä antoi luvan kuvaan.