Sykkivä halu lähteä kansainväliseen vaihtoon nousi viime keväänä, kun sain tiedon, että haku syksyn vaihtoihin käynnistyy pian. Olen aina haaveillut vaihtoon lähtemisestä tai au pairina työskentelemisestä, mutta nämä velvoittaisivat pidempää aikaa ja kuusi viikkoa työharjoittelua kuulosti sopivalta. Laitoin hakemukseen kolme toivetta kohdemaista, jotka taisivat olla Espanja, Marokko ja Portugali, mutta mikään näistä ei ilmeisesti voinut toteutua joten sain ehdotuksen Maltasta. Olen kuullut Maltasta pelkkää positiivista ja olen pitkään ajatellut, että joskus voisin käydä Maltalla lomailemassa. En edes tiennyt tämän olevan yksi vaihtoehdoista. Innostuin tästä oitis ja päätin että minähän lähden. Maltan toinen kieli on englanti joten ajattelin tämän olevan oiva tilaisuus vähän heittäytyä ja lähteä viilaamaan kielitaitoa. Myös uuteen kulttuuriin tutustuminen ja mielenkiinto siitä miten lasten kasvatus eroaa suomalaisesta kasvatuksesta. Ajattelin kuitenkin, että matkaan on ikuisuus vielä, reipas puoli vuotta, mutta täällä sitä nyt ollaan.
Matkustin Maltalle Frankfurtin kautta ja kokonaisuudessaan
matka kesti yhdeksän tuntia, koska odottelin jatkolentoa Frankfurtissa noin
viisi tuntia. Maltalla minua oltiin vastassa, kuten oltiin sovittu ja Future
focusin henkilökunta saattoi minut kotiovelleni asti. Sain kouraani kansion,
jossa oli kartta, Future focusin yhteystiedot ja aika maanantaina heidän
toimistollaan ,jossa ilmeisesti kirjoitamme sopimukset ja pääsen aloittamaan
työharjoittelun. Olen kuullut, että maltalaiset ovat usein ihmisinä
suurpiirteisiä ja minua on etukäteen varoitettu tulevista muutoksista ja
maltalaisten niin sanotusta kikkailusta. Oltuamme jo asuntolan ovella kävikin
ilmi, ettei minulle oltu jätetty avaimia. Kuljettaja sanoi, ettei hän voi
asialle mitään ja ettei vika ollut hänen. Siinä hetken ihmeteltyämme kuljettaja
sanoi lähtevänsä ja sanoin asian olevan ok, että Minttu on tulossa juuri
kotiin. Pääsin toki sisälle asuntolaan Mintun ansiosta, mutta minulla ei ollut
avaimia joten nukuin ensimmäisen yöni Mintun huoneessa. Aamulla aikaisin
siivoja kävi tuomassa avaimet ja painotti, ettei vika ollut hänen. Tästä
pienestä säätämisestä voi ehkä päätellä, että Maltalla välttämättä mikään ei
ole kenenkään vika…
Asuntolamme sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella
Hamrunissa ja vain kivenheiton päässä sijaitsee tuttu ja turvallinen Lidl, mistä
hainkin heti seuraavana päivänä tarvittavia ruokatarvikkeita edullisesti. Asuntola on
puitteiltaan ihan ok, joskin tietenkin poikkeaa todella paljon mihin olen
Suomessa tottunut ja mielestäni liian kallis. Asuntolassa on yhdeksän huonetta
ja jaamme kylpyhuoneet, keittiön ja niin sanotun olohuoneen. Ei niin toimivat
viemärit ja WC:t sekä muiden tiskaamat tiskit ovat asioita joihin täytyy vielä
hiukan totutella.
Ensimmäisenä päivänä kävin tutustumassa paikalliseen
bussiliikenteeseen Mintun opastamana. Liikenne Maltalla on kovin hurjaa sekä
vasemmanpuoleinen liikenne tuottaa ainakin itselleni päänvaivaa, kun seison
pysäkillä ja odottelen aina bussin tulevan ”väärästä” suunnasta. Liikenne on
myös jalankulkijoiden kannalta erittäin vaarallista, koska autot harvoin
antavat tietä tai jarruttavat nähtyään ihmisen ylittävän tietä. Suojateitä eikä
jalkakäytäviä juuri ole tai ne eivät ole ainakaan toimivia. Bussissa täytyy
aina seurata liikennettä ja pitää tiukasti kiinni äkkijarrutusten varalta.
Busseihin ei aina mahdu sisälle tai ainakin ne ovat käytävää myöten täynnä ja
usein ainoa pääsy sisään tai ulos on etuoven kautta. Kuulemani perusteella
aikataulutkaan eivät pidä samalla tavalla paikkansa, kun koti Suomessa, mutta
tähän asti bussi on aina ilmestynyt ja perille on päästy. Meille turisteille
bussilippu maksaa 21€/7 päivää, joka tuntuu kalliilta siihen nähden, että
opiskelijana maksan melkein saman verran Suomessa kuukauden lipusta. Olen siis
todennut, että täällä kannattaa liikkua busseilla.
Kävimme Millan ja Ainon luona, jotka ovat myös
Suomen diakoniaopiston kautta Maltalla työharjoittelussa. Milla lähti mukaamme
Maltan pääkaupunki Valletan keskustaan, jossa kävimme syömässä ja molemmat
kertoivat vähän kokemuksistaan Maltalla. Valletassa on paljon pieniä
kahviloita, ihanan näköisiä pikku putiikkeja ja ravintoloita pienillä
sivukujilla. Joku minulta kysyikin, että löytyykö saarelta Bershka ja Pull
& Pear, ja kyllä nekin löytyvät ja monia muitakin kauppoja löytyy :D. Tänään
menemme yhdessä Sliema kaupunkiin istumaan iltaa, koska siellä on kuulemma vilkasta iltaelämää. Opin taas varmasti jotain uutta
Maltasta. Ensivaikutelma myös Mintusta, Millasta ja Ainosta on todella
positiivinen ja olen mielissäni siitä, että olen saanut niin paljon opastusta
ja apua heiltä.
Tämän verran osaan kertoa nyt.
<3: Jasmin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti